Kävin tänään kirjastossa hakemassa ison kassillisen elokuvia ja äänikirjoja. Paljon, koska Kaarinan kirjasto on kiinni heinäkuun ja siellä on eniten näitä em. lähikirjastoista. Turun kirjastoissa on varmasti yhteensä enemmän mutta ovat siroteltu ympäri kaupunkia. Kaarinasta ne saa yhdellä käynnillä. Palautuspäivä kaikille vasta elokuun loppupuolella. Leffoja kerkiän katsoa jonkin verran mutta äänikirjat ovat oikeata kulutustavaraa. Aloitin vihdoinkin tekemään Styttären tilaamaa valokuva-albumia joten siinä on kiva kuunnella kun ei kerkiä lukemaan. Albumin teko alkoi kuuntelemaala Ismo Kallion omaelämäkerataa. En varmaan koskaan viitsisi lukea moista kirjaa mutta kuuntelemalla menettelee. Äänikirjoissa kun ei ole hirmuista valokoimaa. Parhaimmat olen kuunnellut moneen kertaan. Ihan niin kuin hyvän kirjankin voi lukea useasti.

Tässä sivut ja valokuvia varten liuskat liekattu ja reiät laitettu hammaslääkärin välineellä. Seuraavaksi saan ommella sivut ja liuskat yhteen. Se on kivaa puuhaa. Paperi on oikein valokuville tarkoitettua ja Suomesta sitä saa vain Hesasta. Onneksi Tyttäret hoitavat ostokset puolestani. Sivujen väliin tulee seittipaperia, joka sekin on hankittu samasta kaupasta. Joten Stytär, joka lukee tätä, tietää, että tulossa on. Parasta albumin teossa on päällyksen materiaalin valinta. Kangasta vai paperia vai jotakin  muuta ja minkä väristä.