Tanaan sitten haimme skootterin. Ekaksi ajoimme hamamýiin eli turkkilaiseen saunaa. Ei vastaa suomalaista saunaa. Siella istutaan kaakeloidussa huoneessa joka on lammin. Hiki valuu solkenaan, vaikkei kukaan heitakaan löylya. Saunassa ja pesun ajan ollaan koko ajan uýmapuku paalla. Jonkin aikaa siella istutaan ja sitten tulee pesija, joka jollain karkealla hankaa ihosta kaikký moskat pois. Sitten suihkuun ja uudestaan lampimalle kaakelipöydalle makamaan ja pesija pesee saippuvaahdolla koko kropan. Joskus myös hiukset. Ei minun, kun en saisý niita selvaksi ilman hoitoainetta, eika siella ole sellaisia. Pesun jalkeen on taas suihku, jonka jalkeen saa pyyhkeet ymparýlleen ja henkilökunta toivoo, etta asiakas siirtyy kahvihuoneeseen kuivattelemaan ja odottamaan hierontaa. Niin mekin ennen teimme, mutta hierontaöljy jattaa taalla kuumuudessa  nihkean ihon, joten tanaan poistuimme heti pesun jalkeen. Mainosmiehet sanovat turisteille, etta hamamiin pitaa menna loman ekana paivana, jotta ýho kuoritaan kunnolla ja sitten aurinko tarttuu tasaisesti ja rusketus pysyy. Olen aina uskonut tuota. Se on sen verran mukava kokemus.

Ýltapaivalla teimme skootteriretken maaseudulle.

Tama yksýlö löytyi tosiaan maaseudulta, mutta jo parin kilometrin paassa keskustasta löytyy talojen pihoýlta lehmýa. Ja tietty kanoja. Vaýkka asuntomme on ihan kerrostaloalueella, ja hotellejakin on lahistölla, niin naapuritalon kanat tulevat joka paiva kadulle nokkimaan.

Eraalla reissulamme oli hotellihuoneemme vieressa omakotitaloja. Eraan talon pihalla oli kukko joka huusi jokaisena yöna. Aloittaen kello 23.00 ja lopetti 05.00. Minakýn valvoin joka yö, vaikka nukun missa tahansa, vaikka istualleen. Se loma oli pilalla silta osin. Mina sain nukutta sen sijaan paivalla, joten karsimys oli pienempi kuin Ystavalla. Han kun ei saa nukuttua yleensakaan öita kunnolla saati paivalla.

Kun saimme kiinteistövalittajalta avaimet tullessamme oli talon alaovi auki könkattyna suurella kivella. Han selittý, etta se ei ole koskaan kiinni, eika siihen ole avainta. Tanaan kun tulimme hamamista ovi oli kuitenkin lukossa. Menimme naapurikauppiaan luo ja kerroimme ongelman. Han antoi heti kassastaan avaimen. Silloin minullekin selvisi, etta asuu samassa talossa. Hetken kulutta menin palauttamaan avainta han sanoi vain, etta sonra, myöhemmin. Ýltapaivalla kysyin, joko han halusi avaimen, muttei kelvannut. Saamme kai pitaa sen koko lomamme ajan. İhmıset ovat erittain ystavallisia Turkissa. Kun tuossa iltauinnýn jalkeen kavimme ostoksýlla, han pyysi meita siirtamaan skootterin kadulta ulko-oven edessa olevaan konkiin, ettei tapahtuisý ajopelille mitaan. Huolehtivaista.