Asumalähiöni kauppakeskuksessa oli tänään jokin vuosijuhla ja siellä oli myöskin järjestetty kirppari kodin  tavaroille. Olin siellä myymässä omiani ja Ystävän tavaroita. Enimmäkseen Ystävän. Nykyisin kirpparilla saa jotakin kaupaksi kun myy tosi halvalla. Ja sillä periaatteella menin. Kun vain ei tarvisisi tuoda paljon takaisin. Melkein kaikki mikä jäi myymättä vien työttömien kirppikselle. Tavarani ei paljon maksanut, muttei paljon tullut eurojakaan. Paikkavuokra oli kympin verran, mutta onneksi paikan talkkari oli mukava mies ja sanoi, ettei peri paikan vuokraa kun on niin vähän väkeä liikkeellä. Suurin osa ihmisistä oli kai möyrimässä puutarhoissaan.

Päivän paras anti oli kun Miniä tuli Pikkumiehen kanssa minua katsomaan. En ole aikoihin valssia tanssinut, mutta musiikkipläjäyksessä tuli valssi niin mehän Pikkumiehen kanssa valssattiin. Pitäisi käydä tanssimassa useinkin, koska se pitäisi kunnon korkealla ja kilot matalalla.

Kotiin tultuani vein pari kuormaa laatikoita uuteen kotiin. Odotan vaan, että pääsen tästä hissin kanssa ajamisesta ja asumista maan tasalle. Ajo hissillä kuusi kerrosta ylöspäin vie puoli minuuttia ja siihen vielä odotaminen päälle. Turhaa ajan tuhlausta. Autollekin löytyy paikka paljon lähempää. Vaikka asun yksin niin kummasti on kaikenlaista kantamista useinkin. Monesti käyn kaupassa päivällä ja seuraava päivänä lähden Ystävän luokse ja pakkaan eiliset ruokaostokset mukaan.