Tälläisenä surkeana räntäsateisena päivänä oli paras aika aloittaa paasto. Sekin kun on kurjaa. Mutta nälkää en ole tänään tuntenut. Olen juonut moninaisia lasillisia vettä, teetä ja vedellä laimennettuja hedelmä- ja porkkamehuja. Muistellessa edellisiä paastoja, niin toinen päivä on vaikein. Onneksi saan olla Pikkumiehen kanssa huomenna pariinkiin otteeseen. Silloin vaan ollaan yhdessä, eikä minun tarvitse ajatella muita asioita. Iltapäivä meni mukavasti  Pikkumiehen kanssa hengaillessa. Pikkumies on Pojanpoikani, hiukka yli 1 v. Miniä, joka oli luennoilla ei taatusti ihastunut kun laiton Pikkumiehen nukkumaan päiväunille 15.30. Iltaunet varmaan siirtyvät tänään tavallista myöhäisemmiksi. Mutta kun Pikkumies oli niin väsynyt.

Kävin iltasella kirjastossa hakemassa kassillisen katsottavaa, luettavaa ja kuunneltavaa. Äänikirjat ovat ehkä tärkein juttu, kun niitä kuunnellessa sa tehtyä ennen kaikkea käsitöitä ja muutakin. Voi laittaa ruokaa tai leipoa. Kirjaa lukiessa täytyy keskittyä yksin siihen. Tai voi tietysti napostella jotakin lihottavaa. Porkkanoiden kuoriminen kun on tylsää. Elokuvia katsellessa voi tehtä myöskin jotain käsillään, vaikkapa neuloa sukkia. Niitä on mukava talven kuluessa viedä halutuiksi tuliaisiksi. Tuttavapiirissäni ei ole oikein käsityöntaitajia.